Hyvää naistenpäivää!

Kirjoitin naistenpäivän kunniaksi pienen kielellis-historiallisen tiivistelmän erilaisista naiseen liittyvistä sanoista suomen kielessä ja muutamassa muussa kielessä.

Kirjoitin naistenpäivän kunniaksi pienen kielellis-historiallisen tiivistelmän erilaisista naiseen liittyvistä sanoista suomen kielessä ja muutamassa muussa kielessä.

Useissa kielissä (ellei jopa useimmissa) sana ‘nainen on muodostunut käsitteistä, jotka ovat aiemmin viitanneet vaimoon tai liittyneet esimerkiksi imettämiseen ja maitoon. 

Suomen sanalla ‘nainen’ on sama juuri kuin naida-verbillä eli se viittaa avioliittoon. Samaa alkuperää ovat luultavasti myös ’naaras’ ja ‘neiti’. Kantauralin naista tarkoittavan sanan on rekonstruoitu olleen tuhansia vuosia sitten *niŋä. Tästä alkuperästä juontuvat suomen lisäksi myös sukulaiskielten sanat, kuten viron, livvin, vepsän ja karjalan ‘naine’ ja unkarin ‘nő’. 

Muita naissukupuoleen liittyviä sanoja suomen kielessä ovat esimerkiksi tyttö, tytär, rouva, ja daami, joilla viitataan naispuoliseen henkilöön erilaisissa sosiaalisissa rooleissa tai tilanteissa. Siinä missä ensimmäisissä kappaleissa mainitut sanat ovat uralilaista alkuperää, nämä jälkimmäiset taas ovat lainaa germaanisista ja romaanisista kielistä.

‘Tyttö’ on aikoinaan muodostunut hellittelevänä nimityksenä tytärtä tarkoittavasta kantasuomen sanasta *tüt’är. (vrt. viron tütar), mutta on pohjimmiltaan samaa indo-eurooppalaista alkuperää kuin esimerkiksi englannin ‘daughter’ ja ruotsin ‘dotter’. Tyttärestä polveutuu myös naiseen viittaava pääte -tär, joka on useimmissa yhteyksissä vanhahtava ja jo poistunut käytöstä, paitsi esimerkiksi sanassa kuningatar.

———

Länsinaapurimme naista tarkoittava sana ‘kvinna’ on samaa kantagermaanista alkuperää kuin esimerkiksi englannin kielen kuningatar, ‘queen’. Hollannin johdoksella ‘kween’ on sen sijaan kielteisempi merkitys. Se on nimittäin vanhahtava sana, jolla viitataan vanhaan, jo lisääntymiskyvyttömään naiseen. Hollannin naista tarkoittava sana ‘vrouw’ kuulostaa kovin tutulta suomalaiseen korvaan. Se onkin samaa alkuperää kuin suomen ‘rouva’ ja tietenkin saksan ‘Frau’ ja ruotsin ‘fru’.Monien romaanisten kielien sanat naiselle pohjaavat latinan mulier-sanaan, kuten espanjan ‘mujer’ ja portugalin ‘mulher’. Italian ‘donna’ taas polveutuu latinan sanasta ‘domina’, joka tarkoitti talon emäntää tai matriarkkaa.

Ranskan ‘femme’ polveutuu latinan fēmina-sanasta, joka viittaa imettävään, rintaruokkivaan henkilöön (vrt. esimerkiksi pohjoissaamen naiseen, ‘nisu’, jonka on arveltu olevan sukua nisälle). Jos mennään tarpeeksi kauas historiaan, sanskritin kieleen, voidaan löytää yhteyksiä maitoa tarkoittavaan sanaan. Romanian naista tarkoittava ‘femeie’ muistuttaa ranskan femmeä, mutta sillä on kuitenkin eri alkuperä: se juontuu latinan sanasta familia, joka tarkoittaa perhettä - käsitteeseen tosin sisältyvät myös palvelijat ja orjat.

Sanat eivät ole yksiselitteisiä ja kaikissa kielissä on myös rinnakkaisia, mutta vivahteiltaan hieman erilaisia sanoja, jotka kuvaavat samaa tai samankaltaista asiaa. Esimerkiksi portugalissa käytetään mulher-sanan lisäksi myös myös fēmina-sanaan pohjautuvaa termiä ‘fémia’, mutta sillä viitataan yleensä eläinnaaraisiin, ei ihmisiin. 

 Samoin latinan dominasta, mutta ranskan sanan ‘dame’ (=nainen, hieno nainen, aatelisnainen) kautta on tullut useimpiin muihin romaanisiin kieliin rinnakkainen termi ‘dama’. Tätä käytetään esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa “omien” sanojen ‘doña’ ja ‘dona’ rinnalla, mutta hieman eri merkityksissä. Suomeen tämä lainasana on saapunut Ruotsin kautta, muodossa ’daami’, jolla viitataan hienoon naiseen tai naispuoliseen seuralaiseen. Ranskan kielestä tulee myös useisiin kieliin lainattu ‘madame’, jonka suomalainen versio ‘matami’ on nykyisin lähinnä huvittava.